Tänään taas treenailtiin agia navetalla. Meitä oli jälleen vain kaksi paikalla; Sari ja Zorro Svanten ja minun lisäkseni.

Teimme kohtuullisen kinkkisiä ratoja, vaikeutta tuli lähinnä hankalista hypyistä, välistä vedoista ja muista syheröistä. Kontakteilla oli pitkästä aikaa nami alhaalla odottamassa. Svante teki kaiken hyvin, mutta aika hitaasti. Ehkä se viime viikkoinen kaatuminen oli vielä vähän mielessä, ei tuo alusta ennen sitäkään ole tosin ollut meille kummallekaan mieleen. Hyvä treeni joka tapauksessa.

Lopuksi otin yhden tunnarin. Ekalla kerralla toi väärän, tosin selvästi etsi oikeaa, mutta onnistui potkaisemaan sen vahingossa vähän sivuun ja nappasi sitten hädissään väärän. Toisella kerralla hyvä suoritus. Nyt pitää miettiä, että mikä tekee tuon kiireen ja laittaa nostamaan väärän, jos oikeaa joutuu jostain syystä hetken etsimään. Pitää pohtia, että miten ja missä kohtaa kehuu ja palkkaa. Ihme nuorallatanssimista tämä tunnarin(kin) opettaminen, ärsyttävä liike!