Tänään koitti sitten se onnellinen päivä, että sain heittää kepit nurkkaan. Otin oikeastaan jo pienen varaslähdön ja kuljin jo perjantain ilman keppejä, mutta lauantaina vein koirat lenkille ensimmäisen kerran sitten kymmeneen viikkoon!

En tehnyt kuin sellaisen reilun puolen tunnin pyörähdyksen, enempää ei tuo jalka vielä oikein kestä. Mutta ihanaa oli! Ei haitannut vesisade, kura tai rapa.

Vähän jalka on voimattoman ja vempulan oloinen ja se ei vieläkään oikene ihan kunnolla. Ja kävellessä tuntuu, kuin polvi olisi täynnä pieniä hiekanjyviä, sellainen hiertävä tunne. Uskon kyllä, että liikkumisen myötä jalka voimistuu ja vetristyy aika nopeastikin.

Tänään valmistui muuten ulkovuorausremonttikin. Maalaamistahan seinät vielä ovat vailla, mutta se jää sitten ensi kesään. Täällä sisällä puuhaa vielä piisaa, mutta nyt kädet kyynärpäitä myöten ristiin kaikilla, että jouluksi saataisiin kämppä (edes jonkinlaiseen) kuntoon!