Niin se vuosikin sitten vaihtui. Meidän perheessämme vuodenvaihde oli varsin rauhallinen. Lapset lähtivät heti joulun jälkeen vanhempieni kanssa Ylläkselle lumen perään, joten olimme Juhan kanssa kotona vain kahdestamme (plus tietty nelijalkaiset perheenjäsenet). Iltaa vietettiin hyvin syöden, saunassa käyden ja telkkaria katsellen. Raketit jytisivät ympärillä, mutta koirat ottivat tilanteen varsin lungisti. Elvis oli ainoa, joka vähän stressasi. Ansa ei varmaan edes huomannut koko raketteja.

Nyt on sitten palattu arkeen ja töihinkin taas vaihteeksi. Ahkera lenkkeily joulunpyhinä ja välipäivinä vaati viikonloppuna veronsa ja oma jalkani on aika kipeä tällä hetkellä. Vaikka tiedän, että toipumiseen menee aikaa ja se ei voi olla vielä kunnossa, ärsyttää silti aivan suunnattomasti. Kun tahtoo ja haluaa! Yritin vähän lepuutella jalkaa ja tein eilen koirien kanssa vain ihan pienet lenkit. Sunnuntaina Juha kävi Svanten kanssa pitkällä lenkillä, muut saivat tyytyä silloinkin korttelikierroksiin. Pakko ottaa nyt taas hetki vähän rauhallisemmin. Nyt jalka ei turpoile, mutta käveleminen sattuu, polvessa tuntuu sellainen aika terävä, pistävä kipu. Sen takia sitten vähän väkisin taas onnun ja seurauksena on kipuja toisessa lonkassa ja nyt selässäkin. Näin sen näkee, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Eipä tässä muuta kuin aikaa, aikaa ja aikaa (ja hermoja, kiitos!).

Kuherruskuukauteni tämän ulkoilun kanssa alkaa muutenkin olla ohi. Kun kymmenen viikon jälkeen sai alkaa kävelemään, ei haitannut kura eikä rapa, mutta nyt alkaa mitta tulemaan täyteen siinäkin suhteessa. Olisi nyt edes vähän pakkasta! Joka paikka on ihan hirveätä kuravelliä ja lillua, vaatteet on ravassa kun katsookin ulos (koirista nyt puhumattakaan) ja on koko ajan niin pimeää.

Mutta tästä tämä nyt lähtee, vuosi 2007. Viime vuosi oli varsin tapahtumarikas (vähän turhankin), saa nähdä mitä tänä vuonna tapahtuu - aika näyttää ;-).