Tänään poikettiin Inton kanssa Ylökkin agilitykisoihin Hämeenkyröön. Vähän istuskeltiin katsomossa, moikkailtiin ihmisiä ja koiria ja ennen kaikkea painittiin Viljo-veljen kanssa. Tai tappelua se kai enimmäkseen oli, mutta vissiin ihan kivaa molempien mielestä (tai ainakin ne jaksoivat aika sinnikkäästi keskenään vääntää). Sen verran koville otti, että lopulta koiranpoikanen otti ja nukahti jalkojeni päälle sinne agilityradan viereen.

Annelta kuulin, että Viljo on jo ahkerasti harjoitellut kaikenlaista ja päätin sitten ryhdistäytyä minäkin ja kokeilla illalla merkille menoa (tämä oli kyllä suunnitelmissa muutenkin). Ajatuksena oli yhdessä Inton kanssa viedä lelu merkin taakse ja päästää Into sitten hakemaan lelu sieltä. Teoriassa ihan hyvä suunnitelma, käytännössä lopputulos oli se, että Into juoksi ympäri kämppää häntä tötteröllä merkki suussa ja minä perässä. Intosta se merkki oli vaan _niin_ hieno. Lopulta päädyin laittamaan lelun sijasta sinne merkin taakse pari makupalaa pieneen kippoon ja ne Into sentään söi (ja hyökkäsi vasta sitten merkin kimppuuun, jos en ehtinyt estämään). No, merkki jätettiin hautumaan ja yritetään joku toinen kerta sitten uudelleen.