Alunperin minun piti keskiviikkona mennä Viskin kanssa Mouhijärvelle agilitytreenaamaan. Juhalle iski kuitenkin joku (typerä) työreissu ja se tiesi sitä, että minä jouduin sitten viemään Saaran tennistunnille, enkä näin ehtinyt Viskin treeneihin.

Mutta ei pahaa ettei jotain hyvääkin, sillä ehdin sitten omiin treeneihin uuten keskiviikon ryhmään, jossa en olekaan ollut vielä kertaakaan paikalla. Tosin vähän kiire tuli tuonnekin ja Kahamäentien pikataivalta tuli taas vedettyä aika riskirajoilla. Mutta olinpa ajoissa paikalla.

Meitä oli kaikkiaan viisi treenaamassa ja vaikka aikaa oli kaksi tuntia, emme ehtineet tekemään kuin kaksi pätkää. Radat eivät olleet mitenkään erityisen vaikeita, mutta en saanut oikein luitani liikkeelle ja meno oli sitten enemmänkin sellaista surffailua. Joitain kohtia otettiin useampi kerta, mutta aika heppoiset treenit noin kaikkiaan. Vähän jäi sellainen plääh-fiilis, mutta tulipahan nyt käytyä. Yömyöhäänhän tuo taas meni, se on kurja puoli Eurotallissa treenipaikkana (pääsee treenaamaan vasta myöhään ja matkojen kanssa aikaa palaa paljon).

Inton kanssa tein eilen vähän seuraamista, joka oli nyt vähän levotonta. Jäävistä maahanmenoa ja istumista, luoksetulon loppuasentoa ja noutokapulan luovuttamista. Tuossa eteentulossa sillä tuntuu nyt olen sellainen käsitys, että pitää tulla ihan kiinni minuun, tulee kuin joku käärme jalkoja pitkin. Pitää vähän miettiä, että miten tuota saisi fiksattua hitusen vähemmän tiiviiksi.