Keskiviikkona oli kaksi agilityrataa Tamskin iltakisoissa. Maxeja oli ilmoittautunut reippaanlaisesti, taisi olla melkein 60 kappaletta. Radat tuomaroi Kari Jalonen.

Ensimmäisellä radalla Svante teki ihan kivan nollan. Rata oli aika suoraviivainen ja juosta sai ihan urakalla. Svante tuntui kuitenkin ihan hyvältä ja vauhdikkaalta. Puomilla se pysähtyi hiukan liian ylös, eli siinä jouduin vähän valuttelemaan alaspäin, aa ja keinu hyvin.

Toisen radan alku oli aika haastava, siinä oli ihan suorassa linjassa hyppy, muuri, rengas ja hyppy. Sitten vitoshyppy pitikin kiertää takaa. Itse arvoin tässä sitä, että minne asti menen vastaan, Svante kun tulee heti hitaammin, jos en itse liiku. Päädyin mallaamaan itseni muurin ja renkaan väliin ja se osoittautui onnistuneeksi valinnaksi, ehdi hyvin tekemään sinne perällä valssin ja vetämään Svanten oikein vitoshypylle. Siitä yhden hypyn kautta putkeen ja kepeille ja sitten alkoikin homma levitä. Kepeillä erkanin ihan turhaan ja Svante tuli kesken pois (tosin ei tätäkään kauhean usein tapahdu), sitten se meni ohi sekä aasta että puomista, minua alkoi jo naurattaa, kun toinen vaan haukkuu ja sinkoilee miten sattuu. Kontaktit oli tosi hienot, nopeat ja alas asti. Tulos siis oli mitä oli, mutta meno sellaista sopivan raivokasta ja kuumaa ja kontaktit todella hyvät.

Anu ja Tuittu sen sijaan tekivät sen, mikä jo oikeastaan roikkui ilmassa, eli voittivat illan toisen radan ja näin Tuittu seurasi serkku-Svanten jalanjälkiä ja tienasi itselleen AVA-tittelin. Aivan mahtavaa! Ihan hirveän paljon onnea Anu ja Tuittu, olitte loistavia!!