Töiden jälkeen kiiruhdin kotiin ja sitten Svanten ja Inton kanssa navetalle vähän treenailemaan.

Into teki ensin ihan pienesti tokoa, vähän seuraamista ja kaukoja. Seuraamisessa mietittiin, että miten sitä vasempaan kääntymistä lähdettäisiin parantamaan, nyt kokeilin ympyrällä kulkemisen kautta ja tuntui ihan varteenotettavalta vaihtoehdolta (paitsi että ohjaajan pää meni sekaisin). Kaukoissa Into oli oikein mainio, teknisesti oikein ja rauhallisesti. Voi kun tuntui kivalta, kun vaihteeksi meni hyvin. Lopuksi otettiin pitkästä aikaa kosketusalustan lätkimistä ja sehän olikin ratkiriemukasta. Into teki valtavia loikkia alustalle ja sitten yritti aina tuoda sitä minulle. Mutta idea oli edelleen muistissa.

Agissa Inton kanssa tehtiin puomia, keinu ja aata yksittäin, tutustuttiin pöytään ja otettiin keppejä sekä yksittäin, että parin esteen kautta. Tein myös niin, että vein Inton nähden palkan yhden hypyn taakse ja sitten otettiin kepit, putki ja se hyppy, ei ongelmia eikä pyrkimystä jättää viimeistä väliä pujottelematta. Pöytää Inton kanssa ei ole taidettu tehdä ollenkaan, joten sinne pompattii muutama kerta kokeeksi.

Svante teki myös kontakteja ja keppejä ja sitten sille taas yritettiin rakentaa putkihulluutta. Svante oli ihanan tohkeissaan ja tuntui taas tosi kivalta. Sen kanssa on kyllä nykyään aivan mahtava tehdä agilitya. Inton kanssa kun meno on vielä hakemista, osaa sitä arvostaa tuollaista varmaa ja osaavaa koiraa, vähän aina sellainen Lassie palaa kotiin -olo, kun ottaa Svanten kanssa jotain. Se on vaan niin <3.

Lopuksi otin yhtä ihan perus välistävetoa molempien kanssa. Inton kanssa ei meinnanut onnistua ensin millään, mutta kun sain itseäni vähän ruotuun, alkoi sujumaan. Svantella ei mitään ongelmia, se olisi tehnyt tuon varmaan ilman ohaajaakin :D.

Kivaa oli, mukava päästä tekemään vähän jotain. Ulkona on niin surkea keli, että siellä ei olisi takuulla tullut tehtyä yhtään mitään.