Eilen Inton agilitytaskulamppuun vaihdettiin patterit, taas on vähän kirkkaampaa .

Sunnuntai kului siis myös agilityn merkeissä, tällä kertaa treenaten. Olimme Vantaalla Juha Oreniuksen opeissa. Ohjelmaan kuului luento ja sitten treenit.

Treenirata ei ollut erityisen vaikea, sen sijaan aika sellainen juostava ja melko pitkä (29 estettä). Inton kanssa selvittiin yllättävän hyvin. Joitain kohtia hiottiin paremmiksi ja ajoituksia viilattiin paikoilleen, mutta mitään varsinaista jumittavaa ongelmakohtaa meillä ei ollut. Erityisesti suoran putken jälkeisen poispäinkäännön Into teki tosi makeasti, itsekin vähän ihmettelin . Joihinkin kohtiin valitsin tarkoituksella itselleni vaikeampia ohjausvaihtoehtoja, eli tein aika paljon leikkauksia. Niiden kanssa onnistuttiin tosi mainiosti.

Varsin onnistunutta menoa siis. Onnistumisen iloa ei varsinaisesti himmentänyt Inton saamat kehut. Se Juhan mukaan kääntyy todella hyvin, lukee ohjausta hienosti ja irtoaa mainiosti. Eli on tässä vissiin jotain sitten kuitenkin tehty oikein. Oikein onnistunut (joskin varsin pitkä!) agilitypäivä siis. Ainoa negatiivinen asia oli tämä jo pitkään kiukutellut pohkeeni, jossa tuntui voimakas viiltävä kipu viimeistä suoraa juostessa ja nyt jalka on aikas kipeä. Taitaa jäädä illan agitreenit väliin.