Jotenkin tuo joulua edeltävä hössötys luo aina sellaisen mielikuvan, että elämä loppuu jouluun, mutta täällä sitä vieläkin porskutellaan.

Joulu kului varsin perinteisissä merkeissä, koiralenkkiä, sukulaisia, paljon ruokaa, meteliä, lahjoja, naurua ja hyvää mieltä. Tuntuu, että vatsa on repeämispisteessä, mutta silti suklaakonvehtia tulee työnnettyä suuhun koko ajan. Onneksi ne on kohta syöty loppuun.

Tänään saatiin sentään pientä treeniäkin aikaiseksi. Pirkkahallilla pienet toko Pian, Lauran ja Hannan kanssa. Into teki ruutua, jonne vietiin ihan yhdessä palkka (yritän saada paikkaa vähän korjattua), näissä ei ongelmia. Tyhjässä ruudussa jäi ensin liian eteen, mutta korjasi itse. Uusinnalla annoin vahvistuskäskyn juuri ennen ruutua ja Into haki paikan hyvin.

Ohjatussa teki ihan OK merkin, jes! Ehkä tämäkin edistyy tai sitten kävi vaan tuuri. Toivotaan edellistä. Luoksetulon stoppeja otin kiertämisen kanssa. Asenne oli ihan OK. Olen nyt ottanut stoppeja niin, että laitan Inton pysähdyksestä aina peruuttamaan, tämä voisi toimia, nyt ainakin tuntuu ajatus olevan oikeaan suuntaan. Lopuksi muutama kaukojen vaihto leikin kautta, ihan OK. Into oli varsin pätevä, olin oikein tyytyväinen.