Samu veti valmennusryhmän keskiviikon treenit. Teeman oli keskittyminen paineen alla. Meidät jaettiin pareiksi, ja parin toinen osapuoli edusti älyä ja jalkoja ja toinen sitten jalkoja. Minä olisin voinut tiistain jumpan peruja ottaa sen pelkän äly-osuuden, jalkoja kun ei pahemmin ollut (täysin jumissa). Inton kanssa saimme pariksemme Sarkun ja Pimpon. Homma toimi niin, että se äly ja jalat -osapuoli joutuin ensin suorittamaan pienen älytehtävän, eli keräilemään muutamalta pisteeltä ohjaajien ja koirien nimiä ja yhdistelemään ne. Sitten pääsi suorittamaan rataa, jonka alkuosa piti viedä pakkovalsseilla. Sitten kun pääsi maaliin, piti vielä muistaa ne koiren ja ohjaajien nimet ja sitten pääsi toinen osapuoli suorittamaan rataa. Toisenkin päästyä maaliin laskettiin virheet yhteen ja piti juosta kahden putken väliä niin monta kertaa kuin oli virhepisteitä.

Sarkku ja Pimpo aloittivat ja me Inton kanssa mentiin sitten heti perään. Inton rata ei ollut todellakaan kaunista, mutta selvisimme virheittä melkein loppuun asti, sitten se ampui putkesta putkeen renkaan sijaan. Ja sitten juostiin putkien väliä. Pitkään ja tuskallisesti. Huh.

Tokalla kiekalla otettiin sitten sitä rataa ihan normaalisti eri ohjauskuvioita miettien. Itse olin yhteen kohtaan ajatellut, että en saa sitä millään onnistumaan päällejuoksuilla, kun en vaan ehdi, mutta itseasiassa se meni ihan ongelmitta. Pakkovalsseissa pitää oman liikkumisen suuntaan kiinnittää enemmän huomiota. Olipahan tehokkaat treenit, etenkin jo valmiiksi jumissa olevilla jaloilla.

Torstaina olin taas perinteiseen tapaan Pian kanssa tokoilemassa hallissa. Into aloitti ruudulla, joka ihan OK. Sitten se tunnari ja se oli taas ihan sekaisin. Into kyllä etsi ja etsi, mutta ei vaan löytänyt sitä omaa, ei niin millään. Toi sitten triljoona kertaa vääränkin ja alkoi muutenkin jo esitellä sijaistoimintoja. Yritin auttaa menemällä itse lähelle ja muistuttamalla toisella etsi-käskyllä ihan kapuloilla  ja minusta Into kyllä ihan oikeasti yritti, mutta ei vaan millään löytänyt ikinä sitä oikeaa. Sittenhän se alkoi jo paineistuakin ja härkkiä vääriä entistä enemmän. Tällainen ihan samanlainen tuli silloin kerran valkkuringin vuorolla loppuvuodesta. Silloinkin se kyllä haisteli ja haisteli, mutta ei vaan bongannut sitä omaa. Olen aina ollut sitä mieltä, että Into ei ole mikään loistava nenänkäyttäjä, mutta eilen se vaikutti siltä, kuin sillä ei olisi hajuaistia ollenkaan. Voi epätoivo :(

Tästä mentiin sitten epäviisaasti suoraan kaukoihin, joissa oli sama ajatus kuin viimeksikin, eli Pia palkkailee takaa. Olin suunnitellut ajoittavana vapautuksen sellaiseen hetkeen, kun Into on korvat höröllä ja sellainen odottava. No, niitä ei nyt pahemmin tullut. Jumitti ja oli ahdistuneen näköinen. Joko se oli vielä paineessa tuosta tunnarista tai sitten se alkaa jumimaan tämänkin tyyppistä takapalkkaa. Aika näyttää.

Lopuksi sitten vielä seuraamista, jääviä, hyppynouto ja luoksetulon loppupätkää. Nämä varsin hyvin kaikki.