Viime viikko meni taas ihan hujauksessa. Agilitya treenattiin tiistaina ja keskiviikkona ja Into oli aikas kiva molemmissa agitreeneissä. Keskiviikkona meno oli aluksi aika karmeaa, mutta sain kuin sainkin homman hanskaan ja tehtiin aika kinkkisillä radoilla ihan kivoja pätkiä. Tiistainakin se kulki varsin mallikkaasti.

Viikon tokoilut on olleet hävettävän heikolla. Tiistaina tein agitreenien jälkeen pihassa tunnarin, vähän seuraamista ja jääviä. Keskiviikkona agitreeneissä odotellessa vähän samaa settiä, lisäksi yksi luoksetulon stoppiin asti ja kaukoja. Torstaina olin Anun kanssa Tallilla tokoilemassa, siellä tehtiin ohjattua, tunnari, idari ja kaukoja. Perjantaina valkkuryhmän treeneissä taisi olla sama setti. Viikon ongelmiksi ovat osoittautuneet idari, jossa Into ei ole pystynyt tekemään liikkeestä seisomista kertaakaan, istuu ihan aina. Erillään tai autettuna on onnistunut jotenkin, mutta idariin ei tosiaan kertaakaan. Ohjatussa Into on taas keksinyt oikean puolen sijaan keskimmäiselle menemisen. Tämänkin on nyt tehnyt useampaan kertaan, eli kyse ei voi olla vahingosta tai sattumasta. Että säätöä on siis ollut.

Lauantain oltiin pitkästä aikaa agikisoissa SDP:llä. Ohjelmassa oli kaksi agilityrataa aika nopealla aikataululla (kaksi kehää). Pelkäsin vähän pahinta, kisataukoa kun oli alla kolme kuukautta ja yleensä ne tauon jälkeiset kisat on aina olleet enemmän tai vähemmän katastrofaalisia. Vaan vielä mitä! Into oli oikein kiltti ja kuuliainen ja niinpä tulokseksi saatiin 0 ja 2. sija ja vitonen (viimeinen rima alas). Varsinkin tuo 0-rata oli tooooosi helppo, eikä kauhean paha toinenkaan. Lopussa en vaan ehtinyt ohjaamaan suoran putken jälkeisiä hyppyjä ja Into kääntyi vähän katsomaan ja siinä tuli tuo rima alas. Mutta erittäin paljon positiivisen puolelle kääntyivät nämä kisat. Into oli varsin kultainen.

Sunnuntaina oli sitten vuorostaan tokokisojen vuoro. Jatkamme karsintakisojen läpi rämpimistämme ja tällä kertaa suuntana oli Pornainen. Tuomarina oli ennakkotiedoista poiketen Pernilla Tallberg. Kisapaikka oli ihan kiva ja tilava maneesi. Inton numero oli 14, eli starttasimme iltapäiväryhmissä heti toisena. Koe oli aikataulustaan edellä ja saimme juosta kuta kuinkin suoraan kehään heti saavuttuamme. En ehtinyt kävelyttämään Intoa oikeastaan ollenkaan ja itsellekin jäi sellainen kiireinen ja hermostunut fiilis päälle. Ihan hyvin siinä olisi saanut itsensä rauhoitettua, mutta jotenkin vaan jäin kiinni siihen kiireeseen.

Koe alkoi normaalisti paikalloloilla, istuminen ihan OK, 10. Makuussa oli kuulemma tapahtunut jotain, mutta tuomari ei muistanut ihan varmaksi että mitä, siitä kuitenkin 9,5. Maahanmeno ja istumaan nousu olivat ihan OK ja pääkin oli maassa kun takasin tulin, mutta kai se sitten jotain ruumiinosaa oli siinä välissä heilauttanut.

Yksittäisliikkeet alkoivat tunnarilla. Inton tunnariksi ihan OK suoritus, pisteitä 8,5. Sitten idari, jossa järjestyksenä maahan-istu-seiso. Eli juuri se meille pahin (seisomaan jääminen etenkin istumisen jälkeen on ollut Intolle viime aikoina ihan mahdottomuus). Vaan mitä tekee Into, ei istu! Siinä kävellessäni ajattelin, että nyt tulee nolla, sillä en saa sitä takuulla jäämään seisomaan. Annoin sellaisen ylivarovaisen ja kevyen käskyn ja Into seisoi! Mutta tästä taas ihan typerän virheen vuoksi pisteitä vain 6,5.

Sitten taisi tulla ohjattu. Tämä onnistui mielestäni tosi hyvin, merkkiinkin olin kerrankin tyytyväinen. Palauttikin ihan suoraan ja irrotti jopa nätisti. Pisteitä 9. Ohjatusta sitten seuraamiseen. Into tuntui vähän levottomalta ja ei ollut ihan täysin keskittynyt. Juoksussa pomppi varsin vallattomasti (grrrr...), loppua kohti fiilis parani ja tuntui jo paremmalta. Oli kuulemma kuitenkin näyttänyt ihan hyvältä. Pisteitä 8, varmasti ne juoksun pomput kävivät aika kalliiksi...

Luoksetulo oli taas ihan OK. Tuli aika kovaa, mutta teki ihan hyvät stopit. Maahan olisi ehkä pystynyt syöksymään nopeamminkin. Mutta ottaen huomioon, kuinka huonoja meidän luoksetulot olivat vielä joku aika sitten, oli tämä tosi hyvä. Pisteitä 8,5. Sitten ruutu. Into ennakoi ruudussa pysäytystä ja jäi aika eteen, katsoin kuitenkin että on sisällä ja pistin maahan. Oli sisällä. Sivulletulo tuntui hyvältä ja korrektilta. Pisteitä saatiin 7,5, ennakoinnista rokotettiin.

Hyppynouto on Inton lempiliike ja oli taas minusta tosi hyvä. Siitä saatiin 9,5. Kaukot oli sitten viimeisenä. Järjestys oli sei-is-maa-is-sei-maa. Into pystyi tekemään jo aika kivasti, maasta istumaan nousussa korvat meni taakse ja se jäi inansa vajaaksi ja loput vaihdot olivat vähän tahmeita. Mutta teki. Pisteitä 8.

Yhteensä saatiin 269,5 pisteitä ja ykkönen. Sijoitus vaatimaton 10. No, ykkönen on aina ykkönen. Siihen on toki oltava tyytyväinen, mutta muuten jäi taas aika tavalla hampaankoloon. Kunpa joskus saisi kaiken onnistumaan. No, ei auta. On vaan jatkettava treenejä ja treenattava enemmän ja paremmin.