Joulu oli ja meni perinteisin menoin. Vauhtia, melua ja hulinaa piisasi aattona, kun meillä oli täällä 14 ihmistä ja kuusi koiraa. Mutta hengissä selvittiin ja hauskaa oli.

Tapaninpäivänä saatiin sitten myrsky ja sen myötä kymmenen tunnin sähkökatkos. Onneksi olimme joka tapauksessa menossa muualle syömään, joten suurta harmia sähköttömyydestä ei meille ollut.

Tapaninpäivän iltana oli tokotreenien vuoro. Tokon treenailu on ollut ihan olematonta Pieksämäen karsinnan jälkeen. Ulkona on ollut sellaiset olosuhteet, että ei ole voinut tehdä oikein mitään ja lisäksi työ- ja joulukiireet ovat painaneet päälle. Nyt on korkea aika vähän ryhdistäytyä tokon saralla.

Valmennusryhmän treeneissä Into aloitti seuraamisella, joka tuntui ihan OK:lta ja ilmeisesti näyttikin ihan hyvältä. Sitten ruutu, joka oli melkein seinässä kiinni, mutta se ei Intoa haitannut, vaan paikka oli mainio.

Ohjatussa on tuolla Tallilla aina ongelmia. Siellä Into tunkee joka kerta keskikapulalle, niin nytkin. Sain korjattua oikein. Uusinnalla sitten OK. Vasenta hakiessa yritti taas keskikapulalle, mutta nyt otin takaisin ja vähän huomautin. Sitten OK.

Tunnari kisamaisesti, mutta enemmän kapuloita. Ihan hyvä suoritus, palautus tosin ravilla, mutta oma kuitenkin ilman turhia tarkasteluja. Kaukoissa istumaan nousu jäi aina vähän matalaksi. Hankalaa, kun itse en tahdo edestäpäin sitä oikein nähdä, olen varmaan palkannutkin liian matalia. Sitä jouduttiin sitten hinkuttamaan vähän.

Paikallaoloissa tehtiin lähinnä alkuja ja loppuja. Into oli hyvä, ei reagoinut muiden käskyihin ja sitten kun piti, teki hyvin.

Loppuhöntsäilyissä tein sen ohjatun uudelleen. Nyt haki oikean ihan kelvollisesti. Zetaa tehtiin ilman merkkejä. En muista enää järjestystä, mutta oikeat asennot joka tapauksessa.

Pientä viilausta oli, mutta Into oli mainio.

Tiistaina tajusin, että siellä on varmaan edellisillan jäljiltä vielä esteet sivussa ja ryykäisin aamupäivästä uudelleen tokoilemaan.

Aloitettiin sillä ohjatulla. Nyt Into teki hyvin, vaikka se oikea kapula oli taas ihan melkein seinässä kiinni. Merkkikin oli oikein hyvä.

Tunnari niin, että kapuloita viitisentoista tiiviissä kellomuodostelmassa. Etäisyys ehkä 15 m. Into etsi hyvin ja nyt palauttikin laukanomaisella askelluksella.

Sitten kaukoja, Yritin olla kriittinen ja vaatia oikeanlaista tekniikkaa. Tämä treeni tosin vähän levähti, kun viereiseltä kentältä karkasi koiran meidän puolellemme ja yritti Inton kimppuun. Onneksi ehdin väliin ja sain sen hirveällä karjumisella pysähtymään. Olin kyllä varautunut monottamaankin, jos pelkkä ääni ei riitä. Mutta miksi tämän piti taas tapahtua kaukoissa?!!? Into onneksi vaikutti olevan ihan OK. Tehtiin sitten vain pari yksittäistä vaihtoa ja niistä kunnon riekkumispalkka ja sitten nopeasti Inton lemppariin, eli hyppynoutoon, ettei jäisi turhaan murehtimaan.

Hyppynoudossa ei ihmeellisyyksiä. Ensin eteen asti ja toisessa palkka vauhdista.

Sitten Into tauolle ja Svante pääsi vähän tekemäänn. Ensin pari hyppynoutoa ja erikseen kapulanpitoa ja vähän seuraamista. Kovin oli tohkeissaan. Ruutuakin yritettiin, mutta Svante vain toi merkkejä minulle.

Into toinen setti alkoi ruudulla, joka oli taas ihan seinässä kiinni. Hieno suoritus tänäänkin. Merkkikin oli hyvä ja paikka ruudussa täydellinen. Erikseen vielä muutaman paikanhaku vähän lähempää.

Luoksetulosta tehtiin vain loppupätkää. Palkkasin namilla, kun oli edessä istumassa. Olisi mielestäni voinut tulla kovempaakin.

Zeta taas ilman merkkejä. Olisiko järjestys ollut seiso-maahan-istu. Taas oikeat asennot ja pysyi hyvin myös paikallaan, kun kävelin ohi enkä ottanutkaan mukaan.

Lopuksi molemmat pojat saivat tehdä kontaktit ja kepit muutamaan kertaan. Hienosti sujui kummaltakin!