Lumikola. Liikkuva lumikola. Lunta täynnä oleva liikkuva lumikola. Se on ehkä hienointa mitä Into tietää. Juha teki pihassa lumitöitä kun olin lähdössä koirien kanssa lenkille ja siitä se ajatus sitten lähti.

Into sai tehdä seuraamista siinä lumenkolaamisen liepeillä. Oli sitten jonkin verran vaikeaa. Tai oikeastaan vähän enemmänkin. Jouduin jopa vähän huomauttamaan. Tai oikeastaan aika paljonkin. Mutta kun se kola nyt vaan on niin ihana. Loppujen lopuksi Into pystyi pitämään kontaktin, vaikka kolattiin melkein varpaiden päältä. Helppoa se ei ollut, mutta pystyi.

Lenkin (oli melkeinpä vielä kauniimpaa ja parempi ilma kuin eilen, ihanaa!) jälkeen oli pakko jäädä vielä hetkeksi pihaan tokoilemaan. Sain Saiman avustajaksi.

Aloitettiin tunnarilla. Saima vei kapulat, vääriä ehkä noin kymmenen ja ne oli tosi huolella hajustettuja. Into teki taas ihan sairaan hyvän tunnarin. Ei yhtään mitään varmistelua, otti oman heti, kun löysi. Palautuskin (hidasta) laukkaa. Jee!

Sitten luoksetuloa edelleen Saiman avustama. Saima heitti Cuzin heti stopista. Into teki oikein hyvän pysähdyksen. Toinen suoraan ja siitä vauhtipalkka.

Ohjatun kapulalla palautuksia vinoista heitoista. Muutama fiba, mutta pääasiallisesti hyvin. Aika tiiviisti tulee kyllä, kun kuumenee noista toistoista jonkin verran. Sitten vielä yksi ihan perusnouto, jossa palkka vauhdista.

Seuraamista. Paljon sivuaskelia ja paikallakäännöksiä. Niissä Into oli ihan OK. Perusseuraamisessa lähti vähän edistämään ja jouduin aika tavallakin huomauttamaan, ennen kuin tokeentui. Sitten tuli ihan hyviä pätkiä.

Lopuksi vielä kaukoja. Edelleen namilla ja naksulla ja läheltä. Ihan OK ja asennetta ainakin riittää. Lievää kuumumista nimittäin taas havaittavissa. Lopuksi vielä yksi istumaan nousu kisamatkalta (tai vähän ylikin), tosi hyvä!

Loppuhuipennukseksi putsattiin auto lumesta. Se on melkein yhtä hienoa, kuin lumityöt kolalla (siis Inton mielestä).