Tänään oltiin parin viikon tauon jälkeen Mouhiksella treenaamassa. Rata oli taas sellainen, että melkein pääsi itku tutustuessa. Heti kun luulit olevasi kartalla löytyikin seuraava este sieltä jostain kartan toiselta reunalta. No, onnistuin jotenkin kuitenkin sen oppimaan, eikä se itseasiassa sitten koiran kanssa ihan niin pahalta tuntunutkaan.

Otettiin kaksi kierrosta. Ekalla kiekalla Into kulki tosi kivasti. Joitain hankalia kohtia jouduttiin vähän hinkkailemaan, mutta Into meni juuri sinne minne ohjasin ja oli tosi kevyen ja kuulolla olevan oloinen. Jopa kinkkinen sylkkäri onnistui hienosti ja viskileikkauskin saatiin pienen hinkuttamisen jälkeen menemään (en vaan osaa!).

Sitten pieni tauko ja toinen kierros. Tauon aikana oli tapahtunut jotain ja se kiltti ja kuuntelevainen Into oli kateissa ja tilalla oli kaahaava, ohjauksista läpi sinkoileva kuumakalle (ihan vaan vähän tuli mieleen yksi lähisuvusta löytyvä saman rodun edustaja). Esim. suorasta putkesta tiukkaan kurviin ei tullut ollenkaan, vaan livahti aina selkäni taakse ja sieltä ampui sitten kepeille, joille toki pitikin mennä, mutta ohjauskuviosta oli vaan vähän epäselvyyttä. Samoin siitä ekalla kierroksella hienosti onnistuneesta sylkkäristä ei tullut yhtään mitään,  Into veti hypyn ihan vaan läpi, eikä paljon taakseen katsellut. Kaikeksi kukkuraksi Into onnistui siinä singahdellessaan puraisemaan sitten vielä vekin johonkin suuhunsa ja verta tulikin sitten sen verran, että oli pakko lopettaa, ennen kuin koko halli muistuttaa teurastamoa. Vääntö jäi siten vähän kesken ja ottelu tavallaan ratkaisemattomaksi.

Että sellaista tällä kertaa. Ehkä Into on ollut viime aikoina agilityssa ihan liian kiltti, eikä vaan enää pystynyt... Odotan mielenkiinnolla huomisia agitreenejä.