Sunnuntainakin piti treenata. Ajattelin etukäteen, että ei voi tulla kuin huiput treenit, aurinkokin paistoi ja oli ihanan lämmintä. No, pessimisti ei pety ja jos joskus optimismiin hairahtuukin, niin putoaa nopeasti. Niin nytkin.

Piti aloittamamme ruudulla. Ekalla lähetyksellä Into jäi ruudun eteen. No, ajattelin että aurinko jotenkin häikäisi. Pyysin sen takaisin merkille ja kävin näyttämässä ruudun. Nyt se meni ruudun sivuun. Siitä jo vähän suutuin ja kävin siirtämässä ruutuun ja näytin uudelleen, että tässä se on. Sitten uudestaan. Ja ei. Sinne sivuun vaan. Taas kävin viemässä ruutuun. Otin sitten merkille toisesta suunnasta, ajattelin, että olisi helpompi. Paskat. Taas vaan sinne sivuun, eikä edes yritä korjata, vaan lähtee tulemaan minun luokseni. Sitähän en voi sietää ollenkaan, joten Into pääsi sitten autoon ja ne treenit oli siinä.

Parempi olisi ollut jäädä kotiin.