Olin illalla navetalla agilitytreeneissä, yksin. Keli oli aika kylmä ja itsekin arvoin lähtemisen kanssa, mutta päätin kuitenkin mennä, kun matkakaan ei ole pitkä. Joku ystävällinen sielu oli vetänyt puomin kasaan (ja toisen aankin ihan matalaksi) ja koska yksinäni en sitä koottua saanut, niin tyydyin lähinnä hinkkaamaan aata ja keinua. Pari pientä radanpätkääkin tein ja putkia jonkin verran (yritän tehdä Svantesta putkihullua, kun se ei sitä vielä ole ;) ). Ihan kivasti meni ja varsinkin putkia tehtiin hyvällä vauhdilla. Tosin ihan ekan hypyn jälkeen Svante levisi kuin Bambi jäälle ja pelästyin jo, että teloiko se itsensä. Onneksi ei kuitenkaan. Alusta tuolla navetalla on tosi liukas ja Svante on siellä yleensä aika varovainen, mutta nyt teki sellaisen ryntäyslähdön. Pelästyksellä kuitenkin selvittiin.

Koska oli niin kylmä, niin en viitsinyt kauheasti tuon agin kanssa riehua, joten otettiin sitten vähän tokoakin. Kauko-ohjauksen maasta seisomaan nousemista, merkille menoa ja tunnaria. Merkille meni nyt tosi kivasti. Meillä on ollut sitä ongelmaa, että Svante alkaa ennakoimaan palkkaa (jonka olen sille heittänyt), mutta nyt päädyin palkkaamaan niin, että pysäytin merkille, annoin seistä hetken (kehuen hillitysti) ja sitten vapautin ja palkkasin ihan normisti namilla. Jostain syystä tämä tuntui toimivan ja Svante malttoi joka kerta mennä kunnolla merkin taakse. Mystinen juttu. Ilmeisesti se taskusta tuleva nami ei ole niin kiihdyttävä palkka kuin lentävä lelu ja siksi malttoi tehdä asian loppuun asti. Tai sitten ei.

Kauko-ohjauksen yksittäinen asennonvaihto pääsääntöisesti hyvin. Pari kertaa pyrki nousemaan istumisen kautta, mutta niistä en palkannut, vaan laitoin uudestaan maahan. Huomasin vaan tekeväni käsimerkin kauhean epämääräisesti, pitää vähän taas skarpata niidenkin kanssa.

Hulluna uskaltauduin tekemään tunnaria niin, että laitoin kymmenkunta vierasta kapulaa ja sitten oman. Ensimmäisellä kerralla oma oli vieraiden etupuolella, kävi nuuhkaisemassa vieraitakin, mutta tosi nopeasti nosti oman. Hyvä! Toisella kerralla laitoin oman taakse, nyt oli kierrokset nousseet sen verran, että tökkäsi yhtä väärää (liikautti vähän), mutta toi oman. Kolmannella kerralla laitoin oman ihan vieraiden viereen,  nyt hiukan valmistelin ja rauhoittelin. Svante teki tosi hienon tunnarin,  haisteli vieraita läpi hipaisemattakaan ja toi oman. Tästä superpalkka ja lopetus siihen. Nyt näkyi valoa taas tämänkin tunnelin päässä, mutta seuraavalla kerralla asia voi taas olla ihan toisin :-p.