Tiistaina liideltiin taas Mouhijärvellä. Huoh. Agilityn piinaviikot jatkuvat edelleen.

Rata oli nyt vähän helpompi, tai ainakin profiililtaan erilainen. Vaikeaa oli silti. Muutama este päästään aina hyvin ja sitten Into sinkoaa jonnekin - toisinaan ihan täysin epäloogiseenkiin suuntaan. Itsekin teen virheitä, mutta kyllä osa Inton ratkaisuista on ihan sen omia. Jos päästän sen sekunniksikaan yhtään ns. irti, niin sinnehän menee. Itsellä ei vaan koordinaatio ja nopeus riitä viemään tuota koiraa pitkää rataa niin intensiivisesti. Välillä on ihan pakko vilkaista muuallekin kuin koiraan ja saman tien on Into tiessään. Sellaiset jutut, joissa Into saa mennä kauas tai pois päin minusta ovat sille helppoja, mutta lähellä pysyminen ja kohti minua tuleminen tosi vaikeaa.

Treenien lopuksi Into sai shoppailla itselleen mieleisen lelun. Olen sille luvannut, että sitten kun se kolmas ykkönen tokosta tulee, saa se palkaksi jonkun kivan lelun sieltä hallin valikoimista. Eilen tuli sitten aika lunastaa lupaus ja Into valitsi sellaisen seepralelun.

Tokosta tulikin mieleeni, että mikä toko? Juu, ei ole pahemmin treenailtu. Ulkona on niin jäistä (ja on kyllä ollut kylmääkin), että tokoilemaan ei ole pystynyt. Pakko kyllä olisi päästä treenaamaan, leviää muuten taas koko homma käsiin (Intolle ei tauot todellakaan sovi).