Keskiviikkotreenit taas perinteiseen tapaan. Svante oli tosi hyvä, mutta itse en oikein jaksanut, varmaan se vatsatauti verottaa vielä jonkin verran. Ekan pätkän jälkeen jalat oli ihan makaroonia ja tärisivät vain. Hinkkaaminen jäi siis vähän vähemmälle.

Molempien ratojen alussa oli hankala hyppykuvio, josta piti mennä ihan suorana olevaan putkeen, putken pää oli aika pimeässä kulmassa. Sieltä putkesta sitten kepeille, jotka taas lähtivät ikään kuin keskeltä putkea (kepit ja putki muodostivat siis vähän kuin T-kirjaimen). Eli jos joutui yhtään saattelemaan koiraa sinne putkeen, tuli aikas kiire sitten taas ottaa sitä haltuun ja kääntää kepeille sieltä toisesta päästä. Itselleni oli tosi vaikea uskoa, että kyllä se Svante sinne menee, väkisin vaan tungin saattamaan liian pitkälle. Treenatessa pitäisi vaan hakea niitä rajoja, että mistä voi lähettää.

Muitakin hankalahkoja hyppykuvioita oli, mutta niissä meillä ei suunnattomia vaikeuksia. Kontakteista radalla oli vain puomi, jossa palkka valmiina. Kontaktit olivat hyvät ja nopeat. Pientä viilaamista olisi ollut molemmilla radoilla vaikka kuinka, mutta ohjaajalta tosiaan loppui kunto ja voimat ihan täysin, enkä sitten viitsinyt lähteä tärisevin jaloin yrittelemään, olisi ollut väärin Svanteakin kohtaan. Mutta Svante oli oikein kiva ja reipas.

Intokin pääsi vähän kepittelemään ja nyt se osasi hakea sisäänmenot oikein suorillakin kepeillä. Vinokepeillähän se tuon haltsaa, mutta tekemisen siirtäminen suorille on jostain syystä ollu vaikeaa, eilen se onnistui. Itse pujottelu on edelleen suorilla hidasta ja varovaista, mutta parempaan suuntaan mennään koko ajan.