Eilen vedin elämäni ensimmäiset agilitytreenit. Keskiviikon ryhmämme toimii vastavuoroisuuden periaatteella, eli treenejä vedetään vuorotellen ja eilen nakki sitten napsahti. Vähän kyllä jännitti, kun ei ole aiempaa kokemusta, mutta menin siitä mistä aita on matalin ja ankaran surffailun tuloksena löysin netistä mielestäni ihan oivan ja muunneltavan ratapohjan. Ensin tehtiin pitkä rata, toisena vähän lyhyempi. Kohtuuttoman vaikeita eivät olleet kumpikaan. Paljon muuta ei sitten tarvinnutkaan tehdä, porukka kun koostuu kokeneista kisaajista. Jotain pientä vinkkiä yritin antaa, siinä se.

Itse en Svantea ottanut sitten mukaan ollenkaan, Into pääsi vähän aktivoitumaan. Teki se parit hypyt ja putket ja puominkin kerran. Muuten se hillui muiden koirien kanssa kun rakensimme ja purimme rataa (menee muuten narupallo aika kivaan kuntoon, kun koira leikkii sillä maneesin hiekassa). Autoakaan ei tuhottu odotellessa, kun tajusin kaataa takapenkit nuorisokriminaalin ulottumattomiin.