Lauantaina aamupäivällä oli pienet mutta tehokkaat kolmen hengen hakutreenit.

Into aloitti. Haimme kahdelta maalimieheltä hajumielikuvat ja sitten Into (suureksi järkytyksekseen) joutui takaisin autoon. Välissä otettiin Viskin ja Tuitun treenit ja sitten maalimiehet takaisin paikoileen ja Into töihin.

Hienosti se muisti, jo alueelle tullessa oli veto selvä ensimmäiselle maalimiehelle, samoin toinen loistavasti. Täydellinen treeni siis taas kerran. Nyt pitää hiljalleen vaan nostaa vaikeusastetta, pyrkiä pitämään treenit vaihtelevina mutta kuitenkin vielä riittävän helppoina. Inton kanssa on kyllä tosi kiva hakuilla, kun se on motivoitunut, leikkii hienosti maalimiesten kanssa (minä olen sille ihan ilmaa, leluakin tarjoaa vaan maalimiehelle vaikka olen vieressä) ja on sellainen järkevällä tavalla vauhdikas. Liikkuu siis maastossa oikein hyvällä vauhdilla, mutta ei kuitenkaan koohota. Kaikkiaan kyllä ihana otus!

Oivan vointi on oikein hyvä edelleen. Aamulla se sai jo lähes normaalin kokoisen ruoka-annoksen (toki edelleen riisi-raejuusto-jauheliha-mössöä), teki aamulenkin oikein reippaasti ja kakkasikin ensimmäisen kerran sitten tiistain. Vatsa vaikuttaa olevan ihan kunnossa. Nyt tämä homma on jo selvästi voiton puolella ja sen isonkin helpotuksen huokauksen voi varmasti jo huokaista. Ei voi kun olla kiitollinen, että kaikki on mennyt näin hyvin.