Keskiviikkona oli taas valmennusryhmän treenit Nokialla. Hurautin paikalle vähän etuajassa ja käytin hyväkseni hallin viereistä hiekkakenttää tempaisemalla siinä Inton kanssa pienet tokotreenit.

Aloitettiin seuraamisella, joka oli suorilla ihan hyvää. Käännökset (etenkin vasemmalle) on edelleen kesken, mutta asenne ja olemus oli juuri sellainen kuin haluan. Sitten pari metallinoutoa, toinen ihan loppuun asti ja toinen vauhdista palkaten. Varsin mallikkaita suorituksia, jälkimmäisessä kapulan otto ei ihan korrekti, eli Into vähän lennätti, ei pahasti, mutta kuitenkin. Pitää tarkkailla, että toistuuko ja tehdä sitten asialle jotain.

Kaukoissa vain yksittäisiä maasta istumaan nousuja, jotka hyvin ja joista heti palkka. Hyvä, että nyt onnistuivat. Ruudun olin tehnyt valmiiksi ja vienyt palkan sinne vähän pieneen monttuun piiloon. Ekalla meni vasemmasta sivusta sisään ja kiersi ruudun taakse ja alkoi pyörimään siellä. Kutsuin pois, toisella lähetyksellä edelleen sivusta sisään, mutta paikka oikein. Sitten otin kerran tyhjään ruutuun, oikein hyvin ja vielä lopuksi kerran palkalla, sekin hienosti.

Tunnarissa olikin sitten ongelmia ihan kotitarpeiksi. Todennäköisesti vieras paikka ja Inton tietoisuus siitä, että seinän takana treenataan agilitya aiheutti sen, että se ei keskittynyt taas ollenkaan. Useimmiten se toki toi oikean, mutta ei varsinaisesti haistellut, vaan taisi nähdä, että minne laitoin sen. Lopuksi piilotin oikeaa vähän hiekkaan ja siinä Intokin sitten joutui taas käyttämään nenäänsä. Ärsyttävää sahaamista tämän tunnarin kanssa, välillä toimii ja sitten taas palataan takaisin 0-pisteeseen.

Lopuksi merkkiä, jossa esiintyi nyt sitä samaa pyörähtelyä kuin aikanaan ruudussa. Odotin, että hakee oikean paikan ja siitä palkka. Lopuksi jo aika hyvin.

Sitten verryttelylenkille ja Svante agiliitämään. Anu oli kehitellyt aikas hankalat pätkät. Ensimmäisellä meillä ei Svanten kanssa mitään kauhean isoja ongelmia ollut, alun välistäveto onnistui, mutta sen jälkeistä putkelle vientiä hinkattiin jonkin verran, kuten myös keppien jälkeistä putkea. Muuten ihan OK. Toisen radan alku olikin sitten hankala, onnistuin mm. itse törmäämään esteeseen ja pudottamaan riman, josta toki sain kopin, ennen kuin osui maahan (tosi agilitaaja välttää putoavia rimoja oman kaatumisen uhallakin :) ) ja sitten oli tosi hankala saada Svante kääntymään riittävän tiukasti sellaiselta "pystyssä" olevalta hypyltä. Pienen viilaamisen jälkeen saatiin kuitenkin onnistumaan. Myös lopun hyppysuoraan jouduin vähän hakemaan linjoja, kun Svante ei vaan meinannut mahtua sinne aitojen väliin oikein millään. Viimeinen pätkä olikin helpompi ja se meni meiltä ihan OK heti kerrasta.

Koska aikaa vähän jäi, sain (kiitos ystävälliset treenikaverit!) ottaa Intolla kepit pariin otteeseen. Into pujotteli tosi hyvin.