Olin tiistaina vasta aika myöhään illlalla lenkillä ja pimeässä metsässä oli niin kaunista. Aivan kuin olisi jossain satumaassa talsinut. Nyt on talvikelit kohdillaan, tällaista sen pitää olla! Lunta ei ole vielä haitaksi asti ja pakkanenkin on oikein ulkoilumyönteisissä lukemissa.

Inton maanantaisen kakomisen takia peruin tämän viikon agitreenit. Tosin kakomisen syykin taisi selvitä, kun herra oksensi eilen pätkän sellaista punottua narulelua. Se taisi kutitella kurkussa jo maanantaina. Ainakin Into vaikuttaisi olevan ihan kunnossa ja normaali. Sillä on joku ihme vimma nakerrella noita tuollaisia leluja, ei ollut ihan ensimmäinen kerta, kun pätkän sellaista oksensi.

Koska agit jäivät väliin, tehtiin sitten ihan pienesti tokojuttuja omassa pihassa. Tai tiellä lähinnä. Tunnari niin, että kapuloita vähän toistakymmentä kahdessa aika tiiviissä rivissä. Tämä oli ihan sairaan hyvä. Nopea löytö ja nosto. Ei varmistelua, ei minkäänlaista säätämistä. Kaukoja taas naksulla ja namilla. Välillä paremmin välillä huonommin. Nyt oli vähän hillitympi kuin maanantaina sisällä.

Tiellä sitten pienesti seuraamista, jossa jouduin lievästä edistämisestä huomauttamaan. Seuraaavaksi jääviä, lähinnä istumista ja seisomista sekaisin. Taas istui seisominen, kun tein istumisen ensin. Tulipa muuten järkevän kuuloinen lause ;). Vähän jopa puhuttelin ja muistutin korvien olemassa olosta ja kas kummaa, sittenhän pystyikin tekemään ihan koko ajan oikein. Lopuksi kaikki jäävät kertaalleen heti asennosta palkaten. Nämä tuntuivat ihan hyviltä ja nopeilta. 

Sitten vielä parit puunkierrot. Ensimmäinen eteen asti, toiseen stoppi vartaloavulla ja kolmas suoraan vauhdista palkaten.