Tai muuten on oltu ahkeria, mutta mitä tulee koira-aktiviteetteihin niin viikonloppu meni ihan chillaillessa. Olen vain ahertanut pihahommissa ja koirat ovat hilluneet pihassa. Into ja Ansa ovat osallistuneet innokkaina kaivuuprojekteihini ja Ansa on purkanut tarmoaan kiviprojekteissa. Sehän on ihan kivihullu. Lenkilläkin sillä on aina suu täynnä kiviä ja sitten aina vaihtelee niitä, kun löytyy parempia. Välillä ei meinata eteenpäin päästä, kun se ei osaa päättää, että mikä kivistä pitää ottaa mukaan (kun kaikki ei suuhun mahdu).  Pihassa se pelasi sellaisten vähän isompien kivien kanssa, niitä jotka eivät mahdu sen suuhun se työntelee kuonollaan pitkin pihaa ja pitää samalla hirveää vinkunaa. Eilen minun piti laittaa se sisälle jo jäähylle välillä, kun se yritti saada liikkeelle kukkapenkin reunuskiviä, sellaisia ihmisen pään kokoisia joita juuri ja juuri jaksoin nostella. Ansalla meinasi siinä vaiheessa mennä jo vähän överiksi.

Lauantaina olimme kyläilemässä Ruutanassa ja näimme samalla Ansan sisar- ja velipuolet (kolme pentua, 2+1). Ovat rapiat kuusiviikkoisia nyt ja valtavan suloisia. Siis aivan ihania. Tuntuu uskomattomalta, että Ansakin on ollut joskus niin pieni ja suloinen, nyt se on enää pieni ;-p...

Eilen kyllä ajattelin, että kai sitä voisi elämässään helpommallakin päästä. Kaivoin kivikovaa maata ja siirtelin niitä painavia kiviä, kävin loppumatonta sotaa rikkaruohoja vastaan, aurinko paahtoi ja hyttyset piinasivat. Elvis pölli hanskat ymv. työvälineet heti kun silmä vältti, Into kaivoi siitä mihin juuri olin multasäkin tyhjentänyt, Ansa pölli kiviä ja sai hulluuskohtauksia ja Oiva tunki pehmo-vaakkuaan minulle koko ajan. Svante oli (luonnollisesti) sentään järkevä. Hetken jo ajatus kerrostaloelämästä ilman koiria tuntui melkein houkuttelevalta, mutta ehkä ei sitten kuitenkaan :)