Tänään toiset kaksi starttia Vesilahdella. Agilityradalle lähtiessä oli vain yksi tavoite; Svante tekee kontaktit. Ne tehtiinkin ohjaajan veret seisauttavan karjunnan säestämänä. Hitaasti mutta tehtiin. Aan kontaktin jälkeen päästin Svanten putken väärään päähän, mutta ei sillä oikeastaan ollut enää mitään väliä, tavoite oli jo saavutettu.

Hyppyrata oli meiltä tosi hyvä. Svante ainakin tuntui tosi nopealta ja sen odottamaton nopeus sitten koituikin kohtaloksi, kun onnistuin vetäisemään sen ohi _viimeisen_ hypyn.  Viimeinen hyppy oli 90 asteen kulmassa pituuteen nähden ja Svante tuli niin lujaa putkesta ja pituudelle, että se ei yksinkertaisesti kääntynyt sille viimeiselle hypylle. Tai olisi varmaan kääntynyt, jos olisin ohjannut vähän rajummin, mutta vauhti tuli vähän yllätyksenä. Noin muuten rata oli meiltä mielestäni tosi hyvä, ohjaus onnistui (mm. melko riskillä otettu pujottelu) ja vauhti tuntui hyvältä. Olisi ollut hauska nähdä oikea aika, nyt tuli yliaikaa reilu sekunti, mutta tuohon viimeisen hypyn ympärille hyörimiseen tärvääntyi tovi jos toinenkin. Tyhmästä ja vähän harmittavasta kämmistä huolimatta radasta jäi oikein hyvä maku suuhun.

Inton kanssa tokoteltiin tänään kahteen otteeseen. Aamulla lähinnä sitä liikkeestä maahanmenoa, joka alkaa jo sujumaan hienosti ja sitten seisomista. Illalla sitten seuraamista, joka oli vaihteeksi aivan superia ja sitten taas noita maahanmenoja, joissa niissäkin taas sitä kaipaamaani sähäkkyyttä. Myös luoksetulon eteen istumista kokeiltiin jokunen kerta.

Noin muuten viikonloppu on mennyt netissä PK SM:ien tuloksia jännätessä. Ja hienoja tuloksia siellä tulikin; onnea Veli Viljon isoveikan Toivon jäljen pronssista, samassa hakuryhmässä treenaavan Hallan jäljen kullasta, samoin hakuryhmästämme Veetin ja Tepsun hyvistä tuloksista (Veetille harmittavat 0,5 pistettä vajaa ykkönen!) ja Svanten muutaman vuoden takaisen kesäheilan Pepin upeasta hakukisasta ykköstuloksella ja viidennellä sijalla!