Viime viikko vierähti syyslomaillen. Sää suosi, mutta etukäteen suunnittelemani pitkät metsälenkit jäivät kyllä hyvin pitkälti haaveeksi, kun oma vasen pohje alkoi kiukutella ja yritinkin sitten lepuutella sitä koko viikon.

Maanantaina oli Svanten kanssa Tamskin uudella tallilla agikiitelemässä. Matto oli tosi hyvän tuntuinen, mutta noin muuten paikka tuntui aika kylmältä. Svante oli ensin vähän jähmeä, luulen että haki vähän tuntumaa uudenlaiseen pohjaan. Sitten kulkikin tosi hienosti ja teki hyvät pätkät. Itse olin ihan dementikko ja unohtelin ratoja koko ajan. Tuolla treeneissä alkoi se pohjekin sitten vaivaamaan oikein kunnolla.

Tiistaina Svante ja Into kävivät Leena Piiran hoidettavina. Molemmat olivat yllättävän hyvässä kunnossa. Inton ranka oli vähän vino, todennäköisesti seurausta yhdestä aika pahasta liukastaumisesta, jossa sillä takajalat lipesivät alta ja ranka varmasti vääntyi. Toki sen elämäntyylillä näitä vastaavia on sattunut varmaan enemmänkin, mutta tuo nyt oli sellainen, jonka satuin näkemään ja johon vinous hyvin sopi. Ranka saatii hyvin oikenemaan. Viime keväästä Into on myös kuulemma kiinteytynyt, edelleen sen nivelet ovat vähän yliliikkuvat, mutta niin keskeneräisen oloinen se ei enää ole.

Svantella oli tutut jumit lapojen välissä. Lisäksi sen lantio oli vähän jäykkä ja Leenan mukaan ikä tuntuu jo, eli rangasta on sellainen jousto selvästi vähentymään päin. Mutta Svante oli ihan suora ja symmetrinen ja pienet jumitkin saatiin hyvin auki.

Hoidon vuoksi tiistain agit siirtyivät keskiviikolle. Oma jalka oli aika kipeä, mutta päätin silti lähteä treenaamaan. Teemana oli valssit ja ne onnistuivat Inton kanssa ihan hyvin (niitä kun olen tottunut vääntämään). Eniten ongelmia tuli sellaisella kolmella perättäisellä hypyllä, joissa jäin jälkeen. Into ampui toisen jälkeen väkisin oikealla olevaan putkeen, enkä meinannut saada sitä hakemaan sitä viimeistä hyppyä millään. Tätä jouduttiin hinkkaamaan aika tavalla. Oma kinttu kesti, mutta vaivasi ja etenkin treenien jälkeen oli tosi kipeä.

Loppuviikko menikin sitten jalkaa säästellessä. Pieniä tokotreenejä on tehty, Into on ollut aivan loistava. Ulkona alka olla vaan jo säiden puolesta vähän haastavaa treenailla, kylmää ja liukastakin. Nyt tulee väkisin treenailuihin vähän suvantovaihetta, harmi kyllä.

Sunnuntaina oli Tamskin kisat. Aamusta iltapäivään hääräsin ratamestarina ja illalla sitten starttasin molemmilla koirilla. Oli aika pitkä ja raskas päivä, vaikka välillä kävinkin kotona. Menestyskin jäi varsin laihaksi. Svante possuili puomilta vitosen. Muuten rata oli varsin kivan oloinen. Okserilla (vitonen alla) vähän löysäilin ja Svante oli jo ajautumassa okserin ohi. Sain sen kuitenkin kääntymään ja se punnersi itsensä huonosta asennosta, vinosta kulmasta ja paikaltaan okserin, siis _okserin_ yli edes hipaisematta sitä ja kääntyi vielä oikeaan suuntaankin. On se kyllä aika otus pelastelemaan ohjaajan mokia. Vielä kun muistaisi tehdä ne kontaktitkin.

Intolta en kauheasti odottanutkaan. Arvasin, että kierrokset ovat kaakossa ja näinhän olikin. Kolme ensimmäistä estettä meni tosi hyvin, sitten alkoi sinkoilu. Puomilta karkasi ja hyppäsi väärän hypyn, kierteli esteitä ja kepeiltä tunki väkisin putkeen, vaikka yritin tuupata tuolle okserille. Meni kuin pingispallo seinästä seinään. Huoh. Intolla on ollut nyt monta viikkoa agin suhteen niin hiljaista, että oli vähän liian onnellinen päästessän liitelemään. Nyt täytyy ryhdistäytyä ja yrittää saada enemmän treeniä aikaiseksi.

Oma jalka, joka oli muutaman päivän totaalilevon jälkeen jo aika hyvä ei ihan kauheasti tykännyt eilisestä talkoo-/kisarupeamasta ja on taas aika kipeä. Täytyy nyt yrittää taas säästellä sitä (tiistaihin asti, jolloin on taas agitreenit).