Katin koirat

sunnuntai, 18. helmikuu 2007

Viikonloppua

Viikonloppu on mennyt ihan tässä kotona ollessa. Rauhallisuudesta nyt ei kait oikein voi puhua, kun on talo tulvillaan Intoa :).

Perjantai-iltana vein Saimaa ratsastamaan ja otin tietenkin Inton mukaan. Into oli tallilla varsin reipas, ei pelännyt hevosia ja oli aivan innoissaan jatkuvasti ympärillä pyörivästä laumasta pikkutyttöjä. Kotimatkalla poikettiin moikkaamassa Viskiä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita saatiin sielläkin aikaiseksi, mm. Inton yritys hirttäytyä koristevaloihin :-o. Hengissä kuitenkin selvittiin siitäkin reissusta. Pialle kiitos lelusta, joka on ollut kovasti mieleen ja possunkorvista, jotka taas ovat olleet kovasti tarpeeseen (ihan koko aikaa ei vaan jaksa...).

Sisäsiisteys-asioissa ollaan nyt siinä pisteessä, että pissat tulee ulos aina kun sinne mennään (toki varsin vaivattomasti myös sisällekin, jos kukaan ei ehdi ulos heti kiikuttamaan), mutta isompien hätien kanssa osumatarkkuus on ollut vähän heikompaa, niitä keräillään useimmiten ruokailuhuoneen nurkasta.

Yöt Into nukkuu edelleen melko hyvin. Tosin parina iltana on lievää tuskastumista herättänyt sen herääminen jo oletetuiksi yöuniksi kuvitelluilta torkuilta tuossa n. klo 23. Sitten onkin ollut pakko vähän odotella, että uniaika tulee uudelleen. Aamulla Into nukkuu jonnekin noin seitsemään asti, eli olen la- ja su-aamuina ulkoiluttanut ja ruokkinut kaikki koirat ja siivonnut kämpän, ennen muun perheen heräämistä. Grrreat.

Vesikipossa kauhominen on edelleen lempihommaa. Tulvaa on kuivailtu keittiöstä kerta jos toinenkin (no kun aina ei muista sitä Ansalle esiin laitettua kippoa nostaa pois hir... siis Inton herätessä). Ovelana otuksena Into yrittää esittää nukkuvaa aina jossain vesikipon liepeillä, mutta kun selkäsi käännät, alkaa pärskiminen.

Olen epätoivoisesti yrittänyt ottaa Intosta julkaisukelpoisia kuvia, mutta aika heikolla menestyksellä. Ohessa muutama yritys.

Ulkona on kivaa!