Olen tässä parin viime viikon aikana havahtunut sellaiseen asiaan, että Inton turkki on saavuttanut taas ihan uuden ulottuvuuden. Mikään varsinaisesti karvatonhan se ei ole ikinä ollut, mutta nyt alkaa tuntua siltä, että vuosi vuodelta turkki muuttuu vain paksummaksi ja paksummaksi. Mitään pitkiä hapsujahan Into ei kasvata (paitsi häntään), mutta muuten turkki on aivan järjettömän paksua ja tiheää karvaa. Ja pörröistä. Erittäin pörröistä. Ja kiharaaa. Tällä hetkellä Into näyttääkin karvaiselta lihapullalta, johon on tökätty neljä cocktailtikkua (jalat, you know). Odotan vain sitä hetkeä, kun joku tulee agikisoissa moittimaan minua ylipainoisen koiran kanssa kisaamisesta...

No, jottei tämä nyt ihan näyttelyblogiksi vaivu, niin itse asiaan. Tänään oli ylimääräiset valkkuryhmän agitreenit Samun vetämänä. Rata taisi olla 26 estettä pitkä ja sellainen aika vauhdikas, eli juosta sai. Kun treeniaikaankin oli sen 20 minuuttia koiraa kohti, niin juosta siis todellakin sai.

Aluksi takuttiin Inton kanssa hyppykimaraa 5-9. Vitonen oli muuri, joka piti kiertää takaa, samoin sitten sitä vastapäätä ollut kutonen ja siihen sitten 90 asteen kulmassa ollut seiska. Siihen kulmittain ollut kasi hypättiin suoraan, mutta ysi (sama kuin kutonen) taas takaa ja siitä sitten puomille.

Ensin olin itse ihan hukassa ja kadotin kutosen, sitten ajauduin taas liian pitkälle ja Into hyppäsi kutosen suoraan. Sitten sain vedettyä Inton kutoselta suoraan kasille. Mutta sitten kuvio alkoi mennä ongelmitta. Puomia edeltävälle hypylle tein saksalaisen (!!!), mutta kokeilin myös bakclapilla, ja oli sillä melkein parempi.

Puomin jälkeen tuli sitten sellainen putki-hyppy -hässäkä. Oli suora putki ja kolme rinnakkaista hyppyä. Puomilta tultiin putken suun ohi hypylle 11, siitä putkeen ja putkesta sitten sinne toiseen päähän hypylle 13, josta taas putkeen ja nyt putkesta sitten keskimmäisen hypyn kautta (15) putken toiseen päähän. Tässä tein ensin kaikille hypyille valssit, mutta 15 oli parempi leikkaamalla, vaikka sitä vähän epäilinkin.

Putkesta kepeille ja siitä hypyn kautta aalle, josta taas pituuden kautta muurille. Muuri nytkin takaa, mutta sitten mentiin muurin rinnalla olevalle hypylle, johon poispäinkäännös. Tai piti mennä, mutta Into livahti pari kertaa selkäni takana olevalle hypylle. Huolellisemmalla ohjauksella sain kyllä sitten ihan hyvin mukaan. Sitten takaisin muurille ja siitä aan takana olevaan putkeen, jonka Into haki ihan superisti joka kerta. Putken jälkeen kaksi hyppyä, joita vähän tutustuessa pelkäsin, mutta ehdinkin sinne paljon paremmin kuin olin ajatellut. Melkeinpä jopa hyvin.

Harjoittelukierroksen jälkeen rata alusta ja se menikin sitten samoin tein nollana läpi. Loppusuoralla iski totaalitiltti, kuin olisi seinä isketty eteen, mutta taistelin silti nollana maaliin.

Koska aikaa vielä oli (suorastaan tuskaisen paljon!), otettiin vielä sitä alun hyppykuviota (5-9). Kokeilin kutoselle persjättöä ja sitten päällejuoksua, jolloin siis seiska eri kautta. Samun kellottamana oli itseasiassa nopeampi kuin oma suunnitelmani. Persjättöä en saanut oikein hyväksi, enkä sitä siihen oikeasti olisi varmaan lähtenyt kokeilemaankaan.

Lisäksi otettiin vielä sitä putken ja hyppyjen kombinaatiota uudelleen, putkijarrutuksissa ja niiden ajoituksessa olisi meillä kyllä yksi iso petraamisen paikka.

Kivat treenit, kiva rata ja kiltti Into. Hauskaa siis!