Maanantaina pääsikin Svante poikkeuksellisesti agikiitämään. Ohjelmassa oli Jari Suomalaisen koulutus SM-kisoihin matkaaville.

Rata oli 30 esteen mittainen ja se tehtiin kahdessa osassa. Ensin tehtiin ehkä vaikeampi osa, eli radan loppu (noin viimeiset 15 estettä). Tässä ei ylivoimaisia ongelmia. Keppien jälkeisellä takaakierrolla olin vähän huolimaton ja sitten Jari ehdotti sellaiseen kolmen hypyn ahtaaseen sumaan (kaksi piti kiertää takaa) vähän omastani poikkeavaa ohjaussuunnitelmaa, joka toimikin ihan hyvin. Muuten ei suurempia ongelmia ja Svante selvittikin oman osuutensa melko nopeasti ja vaivatta.

Sitten tutustuttiin radan alkupuoliskoon, joka oli melko suoraviivainen ja jossa oli useampi periaatteessa melkein suora putki. Juosta siis sai. Yhtä kohtaa, jossa kaksi vastakkaista hyppyä hypättiin niin, että ensin tulosuunnasta vasemmanpuoleinen normaalisti ulospäin ja sitten sitä vastapäätä oleva takaakiertäen, josta sitten mentiin putkeen, joka lähti melkeinpä hyppyjen keskeltä, mietin jonkin verran. Vein sen sitten Jarin ehdottamalla tavalla, eli ihan vaan viemällä tiukasti ja se meni yllättävän hyvin (nämä tällaiset kierrätykset tuppaavat menemään Svanten kanssa vähän hitaiksi). Anu oli muuten kuulemma valittanut täsmälleen samassa kohdassa täsmälleen samaa ongelmaa Tuitun kanssa.

Itse suoritus meni sitten niin, että rataa oli tarkoitus jatkaa tältä viimeksi katsotulta pätkältä sille loppupätkälle ja niin pitkälle sai mennä, kun pääsi sitä kertaalleen jo tehtyä pätkää. Pro Svante tempaisi sitten laakista koko radan (30 estettä!), viimeinen rima tuli alas ohjaajan hyytymisen ja katsomon hihkumisen vuoksi. On se vaan niin hieno koira. Ei ehkä se kaikkein nopein, mutta taitava, kiltti, kuuliainen ja yritteliäs. Svanten kanssa oli taas niin mahtavaa mennä!

1637725.jpg
kuva: Sanna S.