Pieni koiranpoikanen oli eilen vähän puuhastellut. Into oli murtautunut pentuaitauksestaan pihalle, kaatanut isojen koirien ruokasäkin ja "ihan vaan vähän" maistellut muonaa. Ja koska kyse oli aktiivimuonasta, oli Intokin sitten ollut oikein aktiivinen ja värkkäillyt täällä vähän kaikkea pientä. Ja tietenkin juonut ja tehnyt sitä, mikä siitä nyt sitten seuraa. Monesti.

Kun tulin töistä kotiin, odotti eteisessä lievästi pyöristyneen ulkomuodon omaava pentu. Ilta meni sitten ulkona rampatessa siitä pyöreydestä eroon pyrkien. Tänä aamuna Into näytti jo lähes normaalilta, mutta ensimmäisen ateriansa sitten eilispäivän se tulee saamaan nyt illalla.

Sattuneesta syystä keskiviikosta tuli sitten vähän enempi sellainen lepopäivä. Aamulla (ennen äkillistä painonnousua) tehtiin normaalit aamutreenit; seuraamista (nyt yritin skarpata käteni paikan kanssa), kapulan nostoja, luoksetuloa, kaukoja ja odottamista.

Torstai-aamuna ei pahemmin treenailtu, kun en viitsinyt vieläkään Intolle oikein mitään syöttää. Odottamista ja luoksetuloa otettiin vähän ja sitten leikittiin. Illalla oli taas Saaran ja Ansan koulutus ja siellä sitten treenasin sekä Svanten että Inton kanssa.

Svante otti ruudun pariin kertaan, nyt ihan OK. Seuraamisessa edisti taas aika tavalla ja sen myötä sitten painoi ja poikitti. Luoksetuloa otettiin ihan suorana, mutta nyt sivulle asti ja siinä ruhtinaallisesti paikaten. Sitten pienen metallin kanssa riehuttiin ja päästin Svantea lentävän kapulan perään ja tehtiin eräänlaisia "vauhtinoutoja", yritin edes vähän saada nopeutta kapulan nostoon. Ehkä vähän onnistuinkin, tuota pitäisi tehdä vain lisää. Kaukoja kaksi sarjaa, nyt ihan hyvät vaihdot eikä jumituksia, vaikka olinkin ihan kisaetäisyydellä. Tunnari meni taas sähellykseksi ja ensin toi väärän, sitten ei muka löytänyt mitään tuotavaa ja vasta kolmannella yrityksellä tuli onnistuminen. Selkeästi harjoituksen puutetta.

Inton kanssa muistuteltiin mieleen kosketusalustaa (ei ole aikoihin tehty ja nyt mahdollisesti otan sen ruudussa käyttöön), menikin aika säheltämiseksi, kun Into yritti ottaa alustaa koko ajan suuhun.Tuota täytyy kerrata. Seuraamisessa yritin taas miettiä, että mitä itse teen ja miten. Ei tuntunut ihan toivottomalta. Ja koska olen varsin pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen ihminen, niin otin sitten ruutua ihan vaan viemällä lelun sinne (tosi läheltä ja helposti). Kaukoissa istumasta seisomaan tosi hyvin, maahanmenoissa vielä aika paljon vaihtelua. Lopuksi pari luoksetuloa ja eteen istumisia sitten vielä erikseen.