Tiistaisesta sisuuntuneena otin keskiviikon navettatreeneissä käsittelyyn muutamia meille hankalia ohjaustekniikoita. Tehtiin tuplasylkkäriä (ei vaan suju), niistopersjättöjä, saksalaista, päällejuoksuja ja ties mitä. Nyt otin näitä yksittäin muutaman esteen pätkillä, mikä on tietenkin tosi paljon helpompaa.

Sylkkäreiden kanssa on edelleen tuskaa, mutta hinkattiin nyt sitten niitäkin. Yksittäiseen sylkkäriin, jolla vein Inton putken väärän pään ohi se lähti ihan hyvin mukaan. Saksalainen onnistui nyt ihan kivasti. Niistopersjättöjä tein ihan helposti parilla hypyllä ja nämäkin sitten ihan OK. Päällejuoksut ja bakclap myös ilman suuren suuria ongelmia.

Lopuksi tehtiin pieni radanpätkä, jota Anu teki Nipsun kanssa. Melko helppo siis. Paitsi meille, koska vauhti pääsi karkaamaan lapasesta. Tässä tuli taas ilmi, kuinka huonosti osaan rataan tutustumisessa arvioida ehtimistäni. Nytkin mietin, että ehdinkö yhdellä putkella tekemään persjätön. No ehdin ja parit kärrynpyörät vielä kaupan päälle ja siitä seurasi sitten se, että olinkin liian pitkällä edellä. Eli näissä on vielä ihan hirveästi oppimista.

Svante sai tyytyä muutamaan kontaktiin ja pariin putkeen. Sille tekee kyllä ihan hyvää joutua vähän katselemaan, kun menen Inton kanssa. Nytkin se jo vähän vingahteli ja kiljahteli siellä odotellessaan, mikä on Svanten tapauksessa vain positiivista.

Oli kivat treenit, nyt tuli ihan oikeasti treenattuakin eikä vaan höntsäiltyä. On näemmä hyödyksi, kun vähän etukäteen miettii, että mitä haluaa tehdä. Yllätys.

Tokoilut on nyt ihan jäissä, kun on aina pimeää. Eilen tehtiin ihan vaan pihassa muutama tunnari, vähän seuraamista, liikkeestä istumista ja luoksetulon stoppeja. Ne treenit menivät enemmänkin kategoriaan "höntsäilyt", mutta Into oli taitava.