Tiistai-iltana löysin itseni raveista, en suinkaan toto-luukulta vaan agilitynäytöksestä kera Svanten ja Viskin. Kaikkeen sitä ihminen päätyy...

Meillä oli rakennettuna pieni radanpätkä ja se oli ihan siinä kaviouran vieressä, hevoset menivät siis (kovaa) ohi jostain parin metrin päästä. Elimme pitkään siinä käsityksessä, että raviliikenne on seisonnassa näytöksemme ajan, mutta näin ei suinkaan ollut, vaan siitä sujahteli ohi ravihevosia, raviponeja ja monté-ratsastajia... Kova oli luotto kaikilla osallisilla koirien tottelevaisuuteen.

No, Viski ja Svante eivät hevosia ehtineet huomaamaan, kun agilityakin oli tarjolla, joten sen suhteen ei ongelmia. Molemmat pojat olivat varsin päteviä ja tekivät ehkä jonkin sortin agility-pr:ää omalla tavallaan. Mutta kokemus se oli tuokin.

Näytöksen jälkeen otettiin siellä parkkiksella vielä pikaiset tokoilut. Inton seuraaminen oli aika ylityöskentelevää, kun ihana Viski-idoli oli niin lähellä. Ihan OK kuitenkin. Yksi maahanmeno tehtiin, se oli oikein hyvä. Sitten luoksetuloa, jossa valuuvaluuvaluu. Pitää vaan päästää palkalle nopeammin. Vauhti on edelleen pysynyt hyvänä, eli sen suhteen ei hätää. Kaukot Into teki tosi hyvin ja lopuksi otettiin vielä paikallaolo, noin 3 minuuttia. Tämäkin Intolta varsin mallikas suoritus, vaikka häiriöitä oli paljon (ihmisiä tuli ja meni, kulkivat siitä ihan koirien vierestä).

Että sellainen ilta. Kotona sain vihdoinkin tyhjennettyä auton, joka oli täynnä kaikenlaista sälää Oulun ja Varkauden reissujen jäljiltä. Jotenkin pakkaaminen käy aina niin paljon helpommin ja nopeammin kuin purkaminen...

Veli Ponteva muuten nosti koipea tänään... Sen täytyi olla vahinko :-o. Sen lisäksi se repi tapettia keittiön seinästä. Toivottavasti uudet omistajat eivät lue tätä...