Piti se sitten tämäkin päivä nähdä... Eilisissä hakutreeneissä Yhdystiellä Svante teki elämänsä ensimmäisen valeen. Ei olisi pitänyt ääneen sanoa, että ei ole ikinä tehnyt.

Harjoitus meni niin, että ensin vasemmalle tyhjä, oikein hyvä ja oikeaan suuntaan kääntyvä. Sitten oikealla maalimies hämypiilon vieressä, alueen puolessa välissä. Tämän nosti tosi hyvin, ei painattanut ensin miljoonaa takarajalle, niin kuin oletin. Siitä suora palkka. Sitten vasemmalle tyhjä, taas liikkui hyvin alueella eteenpäin, jopa niinkin hyvin, että pelkäsin sen ehtivän edempänä olevalle piilolle, jonne oli tarkoitus ottaa maalimies myöhemmin. Niinpä huusin Svantelle, että - hyvä, pian!! Tuo "pian" on meillä sellainen lenkillä käytössä oleva luoksetulokäsky. Svantehan sitten tuli - rulla suussa. Itse mietin nanosekunnin mitä tehdä, mutta päädyin jatkamaan harjoitusta kuin mitään ei olisi tapahtunut, eli oikealle tyhjä, joka hyvin ja ongelmitta. Sitten vasemmalle maalimies sinne piiloon, kiintorullailmaisu (ja oli käynyt rymyämässä piilon ennen ilmaisua).

Sitten lopuksi oikealle suora palkka, vasemmalle tyhjä ja viimeiseksi oikealle suora palkka. Nämä kaikki hyvin. Muuten erittäin hyvä treeni, mutta yksi "pikku" kauneusvirhe tuli, tuo valeilmaisu.

Myöhemmin kun mietin tuota valetta, niin siinä täytyi käydä niin, että Svante ehti sillä tyhjällä sinne piilolle (jossa oli aiemmin oltu, mm. minä) ja todennäköisesti se minun kutsuni tuli juuri siinä kohtaa ja Svante jotenkin sitten hätäili ja ilmaisi sen tyhjän piilon. Yleensähän en sitä kauheasti tyhjiltä huutele pois, enkä varsinkaan tuollaisilla kutsusanoilla.

Harmillinen juttu, mutta jostain syystä en jotenkin nyt osaa stressata tuosta. Nyt vaan mietin, että pitääkö seuraava treeni tehdä niin, että ei ota tyhjiä ollenkaan vaan pelkkiä suoria palkkoja, vai niin, että paukuttaa useamman tyhjän peräjälkeen ja täyttää alueen hämypiiloilla. No, sitä on nyt hetki aikaa miettiä.