Kävimme iltapäivästä Oivan kanssa eläinlääkärissä. Oivaa nesteytettiin ja se sai suoneen sulfaa ja pahoinvointilääkettä ja sitten kanyyli poistettiin. Siellä oltiin muuten aidosti yllättyneitä Oivan voinnista, en ilmeisesti ollut itse illalla ainoa, joka ei uskonut Oivan selviävän...

Veriarvoista ei selvinnyt mitään syytä sairastumiselle. Ne olivat pääpiirteissään ihan OK. Oletuksena siis on, että kyseessä oli poikkeuksellisen raju suolistotulehdus, jonka syytä ei tiedetä.

Tällä hetkellä tilanne on stabiili. Oiva ei ole oksentanut tai ripuloinut. Toki se ei ole myöskään syönyt mitään. Vettä se on pieniä määriä pitkin päivää juonut ja se on pysynyt sisällä. Jonkin verran se maiskuttelee ja nieleskelee, eli ilmeisesti vähän huono olo sillä on. Lääkityksenä on sulfa, pahoinvoinnin estolääke (tarvittaessa) ja sitten tukihoidot (maitohappobakteerit, Nutrisal yms.). Ruokaa aletaan antamaan hiljalleen huomenna. Oiva on muutamaan otteeseen käynyt pihassa pissalla ja käveli itse autolle ja hyppäsi sisäänkin eläinlääkärireissulla. Toki se kävely on aika voimatonta ja takaosa etenkin tuntuu huojuvan jonkin verran. Eiliseen verrattuna se on kuitenkin aivan loistavassa kunnossa. Väsynyt toki, mutta se nyt on ihan ymmärrettävää. Seuraavat pari kolme päivää ovat vielä sellaista melko kriittistä aikaa, niistäkin kun selvitään voi huokaista vielä isommin helpotuksesta.

Vaan onpahan ollut vuorokausi, tunteet ovat heitelleet laidasta laitaan ja nukkuminen on jäänyt melkein kokonaan väliin. Edelleen mieli tuntuu käyvän sen verran kierroksilla, että väsymyksestä huolimatta uni ei tule silmään, vaikka mahdollisuus pieniin päivätorkkuihin tänäänkin olisi ollut. Täytyy nyt vain yrittää rauhoittua ja rentoutua, panikointi kun ei auta ketään. Kiitos kaikille myötäelämisestä, peukkuja saa edelleen pitää.