Maanantai-iltana vei tei perinteiseen tyyliin taas Eurotallille. Tosin aikataulu oli normaalista poikkeava, sillä vähäisestä osanotosta johtuen ryhmät oli yhdistetty ja treenit alkoivat jo kahdeksalta, samaan aikaan kun kuntonyrkkeily loppui... Minä siis olin paikalla sitten vasta vähän ennen yhdeksää, mutta ihan hyvin ehdittiin treenaamaan.

Eka rata meni vähän sähellykseksi johtuen myöhäisestä saapumisesta ja siitä, että kävelin radan vain pikaisesti läpi muiden suoritusten välillä. Rata oli aika vauhdikas ja kontakteja mentiin moneen kertaan, mikä taas aiheutti sen, että en saanut palkkoja aina valmiiksi kontakteille. Kepit mentiin kahdesti ja niillä palkka valmiina molemmilla kerroilla. En edes muista, että mitä kaikkea tässä sähellettiin, Into vähän sinkoili ja itsekin unohtelin rataa ja lopun renkaasta Into meni ohi, kun olin niin kaukana perässä ja se jäi katselemaan taaksensa.

Toka pätkä meni kohtuullisesti, ongelmansa toki siinäkin. Aalta mentiin muurille tosi läheltä keppejä ja sen nyt tiesi jo etukäteen, että miten käy, kepeille ampui. Putket on Inton kanssa kivoja, se kun hakee ne tosi kaukaa ja menee kovaa. Svanten kanssa on tottunut melkein päiväkahvit keittelemään kun odottelee sitä jostain mutkaputkesta, samoin se täytyy saattaa putkiin huolella, ei ole missään suhteessa putkihullu. Toki tämä Inton putkivetoisuus tulee koitumaan kohtaloksikin jokusen kerran, mutta siitä huolimatta nautin ihan täysillä niistä hetkistä, kun saan vaan antaa sen mennä. Tällä radalla tätä putkihulluutta pystyi parissa kohtaa hyödyntämään ja esim. väärien päiden ohi Into on helppo viedä, se kun lähtee kuitenkin liikkeeseeni tosi hyvin mukaan ja sitten kun vaan annan luvan, niin ampuu sinne putkeen. Näin eilenkin. Kepit tällä radalla mentiin kertaalleen ja nyt kokeilin ilman valmista palkkaa ja Into pujoteli hienosti, myös haki kepit hyvin. Jes! Rengaskin tällä kiekalla ongelmitta.

Koska myös minua myöhäisempiä treenaajia tuli paikalle, otimme sitten sen ekan pätkän vielä uudelleen. Nyt värväsin Tommin kiikuttelemaan kontaktipalkkoja ja saimmekin vähän enemmän järkeä menoon, tosin aika vaikeaa oli nytkin. Tässä oli heti pulassa, kun jäi puomilla jälkeen ja minähän jäin. Paljon. No, jotenkin selvittiin kuitenkin. Kepit mentiin kahdesti, kummallakaan kerralla ei palkkaa valmiina ja Into pujotteli ongelmitta. Jesjes!! Itse unohdin lopusta muurin (aika suoritus, kun tutuistuin ja menin ko. radan kahdesti...), mutta se oli varmaan ihan hyvä, sillä nyt sain helpomman lähdön kepeiltä eteenpäin ja näin Intolle onnistumisen.

En tiedä, että olinko minä ihan finaalissa kuntonyrkkeilyn jäljiltä vai keskittymätön kiireellä saapumisen vuoksi, mutta Inton vauhti tuntui aika hurjalta, enkä ehtinyt yhtään minnekään. Ei se mitenkään poikkeuksellisen nopea koira ole, mutta meikäläiseen suhteutettuna se meni kyllä aika haipakkaa.